Alkuvuoden juoksuharjoittelu ja juoksijan tasotesti

Ihanaa, se on maaliskuu ja kevätaurinko alkaa pikkuhiljaa lämmittämään! Odotan kovasti aurinkoisia juuoksukelejä!

Alkuvuoden harjoittelu on edennyt mukavasti: tammi-/helmikuulle juoksukilometrejä on kertynyt 316,4 km. Harjoituspäiväkirjan mukaan  olen harrastanut liikuntaa yhteensä tammikuussa 2130 minuuttia eli noin 35,5 tuntia ja helmikuussa 1609 minuuttia eli noin 26,82 tuntia. Vetoharjoituksia teen yleensä juoksumatolla, ja ne eivät ole lenkkimukana juoksukilometreissä.

Helmikuussa olin juoksijan tasotestissä ensimmäistä kertaa. Testin tavoitteena on määrittää aerobiset ja anaerobiset kynnykset sekä sykerajat. Testi toteutettiin juoksumatolla. Juoksin kuusi neljän minuutin pätkää, joiden väleissä oli parin minuutin tauot, jonka aikana otettiin sormenpäistä veren laktaattiarvot. Vauhtia nostettiin jokaisen juoksupätkän aikana: ensimmäiset neljä minuuttia hölkättiin ja viimeiset neljä minuuttia juostiin minun tapauksessani väsymiseen asti. Jos voimat olisivat riittäneet, niin viimeisen neljän minuutin jälkeen vauhtia olisi nostettu hiljalleen ylöspäin ilman taukoja.

Olen seurannut omia sykkeitä ja aika hyvin omat arvioni vastasivat tasotestin palautetta. Testin aikana sain palautetta, että minulla on harvinaisen laajat sykealueet.

Palautteesta huomaa selkeästi, että olen syksyn aikana juossut aika paljon juoksuporukoissa PK-lenkkejä ja juoksumatolla maksimikestävyyttä eli erityisesti reippaankovat VK-lenkit ovat jääneet vähemmällä. Oikeastaan VK-alueen yläsykkeillä tehtyjä lenkkejä ei juurikaan löydy. Kehityksen kannalta tähän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota.

Ohessa joitakin otteita saamastani kirjallisesta palautteesta:

”Tehoalueiden puolesta voidaan todeta, että tilanne on varsin hyvä ja tasapainoinen ja tehoalueet ovatkin erityisesti kestävyyspohjan kannalta arvioituna hienosti linjassa keskenään. Yleinen kestävyystaso peruskestävyyden puolesta on hyvällä mallilla ja sen hyödyntäminen onkin jatkon kannalta oleellista, jotta suorituskykyä saa nostettua paremmaksi. Harjoittelussa tulee jatkon osalta keskittyä peruskestävyystason ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta erityisesti vauhtikestävyyskunnon hiomiseen ja tätä tarkoitusta varten onkin tärkeää seurailla VK-harjoitusten tehoja ja vauhteja tarkkaan.”

Peruskestävyys:

”Peruskestävyystasosi on oikein hyvä ja huomataankin varsin selvästi että kevyttehoista harjoittelua PK-alueella on kertynyt hyvin. Jatkoharjoittelussa PK:ta tulee edelleen olla mukana runsaasti, mutta kestävyyspohjaa kannattaa hyödyntää vauhtien nostamiseen tehoharjoituksiin keskittyen.”

Vauhtikestävyys:

”Vauhtikestävyystaso on merkittävä pitkien matkojen kilpailujen suorituskyvyn kannalta ja VK-tason tuleekin rakentua PK-pohjan jatkoksi. Vauhtikestävyystasosi on kohtuullisen hyvä, mutta anaerobinen kynnysvauhti jää testisssä hiukan matalaksi muihin tehoalueisiin nähden.”

Maksimikestävyys:

”Testissä saavutettu maksimivauhti kertoo irtiottokyvystä ja käytössä olevasta vauhtireservistä. Tämän osalta tilanne on vahva ja käytössä onkin vauhtireserviä varsin hyvin.”

Tästä on hyvä lähteä eteenpäin. 🙂

Seuraa blogiani Bloglovin’ssa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s