Ajatuksia ensimmäisen ultramatkan jälkeen

Nyt on kulunut noin kaksi viikkoa Wihan satasesta. Nämä viikot olen ottanut kevyemmin: aktiviteetteina ollut crosstraineria ja sulkapalloa. Eilen oli eka lenkki noin 12 km, jonka uskaltauduin juoksemaan porukkalenkillä. Jonkinasteinen ”lihaslukko” jäi satasesta pakara-/lonkankoukistaja-akselille ja sen verran lihaskireyttä oli vielä, että askelpituutta sai rajoittaa ja juoksu tuntui töpöttämiseltä, mutta suunta on kuitenkin oikea eli helpottamaan päin.

Tässä havaintoja/ajatuksia ekasta ultramatkasta:

  • Sormet ja ranteet turposivat, vaikken käsillä juossutkaan. 😀 Juoksemaan lähtiessä mietin, että miten jalat mahtuvat lenkkareihin ja olin varautunut kenkien vaihtoon, mutta mielestäni jalat eivät juurikaan turvonneet, mistä yllätyin. Seuraavana päivänä pystyi jo käyttämään korkkareita..
  • Löysällä oleva juoksukellokin voi aiheuttaa mustelman.
  • Yllätyin, kun selvisin vain yhdellä rakolla varpaassa ja ilman hiertymiä. Odotin irtoavia varpaankynsiä ja kipeitä rakkoja.
  • Ei vatsaongelmia. Nesteytys ja energiansaanti onnistuivat.
  • Odotin henkistä taistelua itseni kanssa, mutta missään vaiheessa sellaista ei tullut eteen. Lisäksi ei ollut mitään ärtymystä tai erilaisia tunneskaaloja.
  • Yleensä juostessa tulee välillä vaikeampia ja välillä helpompia hetkiä, mutten kokenut mitään vaikeuksia kuin lopussa, kun iski jonkinasteinen lihaskramppi, mikä teki etenemisestä haasteellista.
  • Itselläni juoksu lähti pitkälti pään sisältä: olin asennoitunut juoksemaan 100 km. Yhtään ei ajatuksena puuduttanut 30 kierroksen juokseminen. Alku meni rattoisasti jutellessa ja lopussa kuuntelin musiikkia ja keskityin juoksemiseen, joten samat maisemat eivät haitanneet.
  • Tiesin vauhdin hidastuvan loppua kohden.
  • Opin, että se lihas, jonka kanssa kuvittelet pärjääväsi ongelmitta, niin voikin olla se, joka alkaa temppuilemaan.

Kaiken kaikkiaan eka virallinen ultramatka oli ikimuistoinen kokemus. 🙂

Mainokset

2 thoughts on “Ajatuksia ensimmäisen ultramatkan jälkeen

  1. Kalevi Montela

    Olen lukenut sinun blogiasi! Hienosti meni sinulta Wiha! Onneksi olkoon! Olin itsekin juoksemassa nonstoppia siellä. Kevyesti menit.. Nyt sinulla on mukava tapahtuma ja sitten se 24 t. helmikuussa. Kaikkea hyvää ultrauralle!

    Tykkää

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s